Tehtävät 19.3.

Lapsuudesta ikuisuuteen

Runoanalyysini kohteena on Kari Levolan runokokoelmasta vuodelta 1997 Valvon että nukut, runo nimeltä Tiheä kampa. Runon kertojana toimii nainen tai mies, jolla on kuitenkin omia lapsia. Olettaisin tämän olevan isä, sillä runossa on hyvin maskuliininen tunnelma.
   Runo on hyvin kaipaavasti ja  surumielisesti tehty, mutta kauniita sanoja käyttäen. Se kertoo mielestäni kuvainnollisin säkein siitä kuinka elämän kiertokulku jatkuu sukupolvesta toiseen tasapainoisen muuttumattomana, runo on täynnä kuvainnollisuutta.
   Hahmoja runossa ovat tämä kertoja, vanhempi, ja tämän kolme poikaa. Muut pojat eivät kuitenkan tule runossa yhtä paljon esille kuin tämä punkkari jota runon kertoja on viemässä sairaalaan. Minusta tämä sairaalakohtaus rinnastuu pojan syntymiseen ja kuinka isä tämän tapasi sairaalassa. Vanhemman rakkaus poikaa kohtaa välittyy runon läpi, se on hyvin koskettavasti kirjoitettu.
   Kertoja myös pohtii runossa omaa kuolemaansa, kuinka hänen poikansa tulevat kantamaan oman arkkunsa sitten hautaan. Myöskin hän on uskovainen esi-isiin, hän uskoo niitten henkien asuvan itsessään aina jälkipolvia pitkin.